10/18/09

Synttarionnitteluja alko tuleen jo lauatain puolla, kun vuorokausi suomssa vaihtu. Taala ma herasin sunnuntaiaamuna joskus 10 mais, eika tuntunu mitenkaan erlaiselta. Suomessa olis voinu tuntuaki, mut taa 19 on ihan yhta lailla alaikanen ku 18ki, niin ei sillee vaikuttanu mitaa. Menin alakertaan syomaan jotaki aamupalaa, ja sain synttarionnittelut host perheelta. Ne oli koristelemas cupcakes:ja ja kattaas poytaa puol yhta varte, jolloon mun vieraitten oli tarkotus tulla. K oli lauantaihin asti elany siina uskos, et ma taytan 20. "Ai sa oot vasta 18? Sahan oot hullu ku lahet 18 vuotiaana posi kotoo ja tuut MEIDAN perheesen." Leikillansa se sen sano, ja kyllahan mun ika mun hakemukses luki, joten ne tiesi sen ku ne valitti mut, ne vaan oli jotenki unohtanu tai jotki. Tai en ma tia.

No sit ku olin saanu syotya, tulin koneelle testaan, jos skype toimis mun synttareitten kunniaks. Onneks se toimi. Sit saatiin yhteys kotiin ja puhutiin kaikkien kans vuoron peraan siihen asti et ma paatin menna alkertaan oottaan mun vieraita. Ukrainalainen M saapu ekana. Se tuli kavellen, ja silla oli pitka matka, enka ma ollu varma osaako se perille, mut osas se. Ja silla oli mukana lahja. Ma en todellakaa halunnu/oottanu mitaa lahjoja. Ma vaan kutsuin ne syomaan pannukakkuja, joita ei sit tarjottukaa, vaan tajolla oliki tavallista kakkuja ja niita cupcakeseja, koristeltuna New Yorkin varein. Esittelin M:lle mun huoneen ja sit L:lta tuli viesti, et he on vahamyohas, mut tulos kummiski. Ei haittaa, G oli maalaamas portaita ja K ja lapsetki puuhas jotaki siihen asti et L ja M saapu. Ja niillaki oli lahjat. Ja sen takia ne oli myohas, koska ne oli joutunu jonottaan kupan kassalla melkeen puoli tuntia. Ja sit via matkalla L oli toranny STOP merkkiin. Sen ottas oli kiva naarmu. Me sit vitsailtiin, et ku kerta taa on amerikka, me voitas haastaa se merkin pystyttaja oikeuteen, ku se merkki oli niin matalalla.

Vasemmalta L, Ukrainalainen M, Bosnialainen M,mina, Tanskalainen L ja N

Ku kaikki oli vihdoin paikalla, ja ma olin avannu mun lahjat (Ukrainalainen M: valouva albumi, Tanskalainen L: hiusharrin, Bosnialainen M: manikyyrisetti ja huulikiilto, K&G: 100$ lahjakortti vissiin melken mihin kauppaan tahansa, L: ihana happy birthday ilmapllo ja N: oma Mii nintendo Wii:lle, jonka tosin sain jo lauantaina), asetuttiin poytaan ja ruvettiinsyomaan kakkua. Se oli tosi hyvaa, vaikka K:lla oliki epailyksensa, ku se oli eka kerta ku se teki sita kakkua. Poydas puhuttiin kaikesta mahdollisesta, ja mun kaverit atti tosi hyvan vaikutuksen mun host vanhempiin. Illalla oli tosi ihana kuulla, ku G sano, et sun kaverit on tosi mukavia, ja ne on smart too, not any dummies. (Varmaan johtu siita, ku M ja M keskusteli G:n kans pitkaan maittensa politiikasta, kielesta yms...)

Sit ruokapoydas tuli puheeks, et mina ja Ukrainalainen M oltiin suunniteltu et lahettas 2:lta Nykiin, et haluisko L ja M tulla mukaan. L halus, mut M ei voinu, ku silla oli menoo iltapivalla. Eli iso kiios host vanhemmille juhlista, ja sit autoon, kun K lupas heittaa meidat asemalle. Mun HBD pallo tuli tietty mukaan. Nykissa ettittiin M:lle kamraa. Ensimmainen Best Buy sano, et meilla ei oo sita mallia varstos, mut 22 katua ylospain niin sia on toinen Best Buy ja niilla on. Sinne siis. Mut ennen sita munki tayty ostaa jotai ittelleni. Jotaki, mita olin haaveillu ostavani jo hetkn, ja tiesin, et se loytyis taalta...

Sitte tosiaan kaveltiin 22 katua ylospain ja loydettiin toinen Best Buy. Ja saatiin kamera ostettua. Sen jalkeen kaytiin paris vaatekaupas, mut kukaan ei ostanu mitaa. Mut oli kiva kattlla hienoja vaatteita. Sit kello alko olla niin paljo, et mun piti lahtee ruokakaupan kautta kohti path trainia ja Hobokenia, ku kello 6 meilla oli tapaaminen ja piknik, joten kaikkien piti tuoda sinne jotaki. L ja M paatti lahtee junalla kotiin, koska kaupat oli menos kii, joten ne hyvasteltiin sit tas vaihees.

Kokous oli mukava, oli kiva naha A:ta pitkasta aikaa ja kuulla mita se on tehny. Sit oli kans kiva, koska talla kertaa meita oli enemman (jopa 8, mut 2 lahti heti alkuvaihees pois), niin ei tarvinnu olla kahestaa. Syotiin piknikherkut ja vaihdettin CC:n kans kuulumiset, ja tapaaminen oli ohi 45 minuutis. Ja sain selitettya CC:leki, et me ollaan K:n ja G:n kans selvitetty se maanantaine tilanne. Ku kokous oli ohi, mun piti oottaa junaa yli tunti, joten mentiin A:n ja kahen muun au pairin kans sielta meijan tapaamisesta tarbuksiin. A halus vakisin ostaa mulle kaakaon, ku se oli unohtanu mun synttarit, vaikka ma koitin sanoo, ettei se oo niin vakavaa. Nyt sit tuli vaan koettua se, et kun paikalla on 3 saksalaista ja vaan yks ei saksalainen, niin englatia kuulee tosi vaha. Mut en ma valita, ku A olis ihan hyvin voinu lahtee kotiin jo, mut se tarjoutu jaamaan oottaan mun kans.

Ku vihdoin paasin kotiin, illan kruunas tosiaan se, et K ja G oikeesti tykkas mun kavereista ja ne oli niin ilosia ku olin saanu ne niin nopeesti ja niin lahelta. Eli oli hyva paiva. Ja tas via paivan saldoo.

PS. olkaa ylpeita musta, sain vihdoin 2 viikkoo vanhat kuvat kamerasta koneelle, joten lahipaivina on luvas toinen postaus kuvilla parin viikon takaa.