Valilla taytyy olla asiat huonosti, etta ne voi taas seuraavana hetkena olla hyvin

Niin se vaan on. Jos kaikki on koko ajan "hyvin" ja saman laista joka paiva niin sit se lopulta lakkaa olemasta hyva ja alkaa olla okei tai normaalia tai jotaki muuta vastaavaa. Joten eilen kun ei ollu niin hyva mieli, niin olin vaha niinku tyytyvainen. En oo taysin sokeutunu taa ja vaan tuudittunu ajatukseen et kaikki on hyvin ja kaikki tulee olemaan hyvin ja nain mennaan forever.

Ei se oikeesti mitaan ihmeellista ollu. Mulla oli vaan vasy kun K oli matkoilla ja L ja N ei taas vaihteesta halunnu totella mua samalla sekunnilla ja sit puhuttiin L:n kans niitten muista au paireista ja niista tytoista, joita ne oli haastatellu samaan aikaan kun mua ja sit lopulta paatyny muhun. Ja silloon ma huomasin, et ma en oikeesti tee naitten lasten kans mitaan. Ma teen niille. En niitten kans. Ja se veti mielta vaha maahan. Mut sit puhuttiin M:n kans ja todettiin, et niin naa on jo melkein "teineja" niin ei niitten oikeen kuulukaa teha mun kans mitaan. Ja sit kirjottelin kotivaen kans ja ettin meille NHL lippuja siksi ku ne tulee tanne niin sitte oli taas kaikki hyvin. Siihen vaan tarvi sellasen oman ajan et sai ajatukset kasaan ja muisti et kukaan ei oo taydellinen, ei elamakaan.

Ja eilisen illan kruunas sit via Sherlok Holmes med M, Z, CJ, H ja kaks tyttoo joiden nimi ei jaany paahan. Et illalla kun meni nukkumaan niin kaikki oli hyvin. Paitsi et tiesin et heratyskello soi alle 5 tunnin paasta. Se vaha huolestutti. Mutta kylla siitakin selvittiin.

Tanaan paasin zumbaan pitkasta aikaa. Siita on oikeesti kuukausi ku oon viimeks ollu sia. Ja sen kylla huomaa. Mut nyt parannan tapani ja rupeen taas kaymaan joka viikko. Ja mun puolustukseks taytyy seki sanoa, et zumba on jaany valiin vaan sen takia, etta mulla on ollu muuta tekemista. En siis oo laiskotellu ja nukkunu ohi zumban vaan mulla on ollu ihan oikeeta tekemista silloon.

Sitte kotoo on tullu valitusta siita, et en oo kirjottanu mitaan koulusta. No en oo ehtiny, mut nytpa kirjotan. Eli siis koulu alko viime viikon tiistaina. Kovalla vaivalla ettin ittelleni kaks kurssia, jotka sopii seka mun aikatauluun etta EurAuPairin vaatimuksiin. Eli niilla on jotain tekemista Amerikan kans. Paadyin kursseihin Women and politics ja Topics in American History. Molemmat ti ja to perakkain. Heti ensimmaisen tiistain jalkeen oli selvaa, etta Women and politics = great, opettaja on mahtava, ryhma mukava ja kurssi kiinnostava, Topics in American History = s***, opettaja ei ollu mitenkaan ymmartavainen meille auppareille, jotka ei haluta arvosanaa eika siks haluta ostaa kirjoja 100$ ja kirjottaa esseita yms. ja kurssin sisallolla ei ees ollu oikeen mitaan tekemista Amerikan historian kans. Joten ma lopetin sen kurssin yhteen tuntiin. Samoin M joka tuli sille kurssille vaan koska se ei saanu mitaan muuta niin se tuli sinne mun seuraks. Mut se vaihto sit mun toiselle kurssille, eli muun ei tarvi ees olla yksin mun tunneilla. Ja loput 3 creditia otan sit Long Islandin viikonloppukurssilta tas joskus kevaalla. Sita odotellessa. :)

Loppuviikko nayttaa kans hyvalta. Huomenna olis tarkotus menna Cryan's:n jos vaan en joudu tekeen "ylitoita" myohaan illalla. Ja lauantaina aamupaivalla mennaan varmaan tutustuttamaan viime viikolla jenkkeihin tullut Maria (Tanska) Manhattaniin. Ja sunnuntaina on Cultural Caren porukalla LCC tapaaminen ja ne menee keilaamaan, mut mina ja Z mennaan kuokkimaan niitten tapaaminen. Ihanaa. Paasee keilaamaan. Sita odotellessa.

Kevat?

Nyt ei kyl kaikki oo kohdallaan kun tanaan astuin ovesta ulos ja ensimmainen asia joka tuli mieleen oli etta "taa tuoksuu ihna kevaalta." Nyt on kuulkaa tammikuu. Nyt ei kuulu tuoksua kevaalta. Mut niin sita kuitenki teki. Aurinko paisto eika ollu ollenkaan kylma. Lunta ei nay missaan. Ja me mantiin M:n kans kavelylle. Ihan vaan viettamaan aikaa ulkona kun oli niin hieno paiva. Ja koska ei nahda illalla, koska M ja Z ja G ja CJ ja ehka H ja toinen H ja en tia kuka muu menee illalla ulos ja ma jaan kiltisti kotiin. It's the 21 thing. Aina valilla ottaa paahan tama. Mut sit aina valilla kaikki on ihan hyvin. Ja mulla on muutenki tipaton tammikuu.

Eilen sain vihdoin rekisteryoitya kursseille. Eli alotan koulun ens tiistaina. Mulla on opiskelijakortti ja kaikkee. Eli oon virallisesti vieraileva opiskelija in Seton Hall University. Olkaa kateellisia. Tai ei valttamatta tarvi olla. Mut kyl se mulle on hienoo. Kayn koulus tiistai ja torstai aamupaivisin opiskelemas Topics in American History ja Women in Politics. Mut en kyl mee takaamaan et oikeesti oppisin mitaan. Kunhan meen sinne kuluttaan aikaa. ;) No ei oon ma jo sen verran ollu pois koulusta et vois ihan menna kunnon asenteella kouluun oppimaanki jotaki.

Torstai-iltana oltiin Cryan's:ssa meidan tavalliseen tapaan puol 10 aikoihin ja lahdettiin vasta valomerkin jalkeen 2, kun paikka suljettiin. Ihan kummaa touhua taa Amerikas kun ulos mennaan torstaina eika keskiviikkona, ja paikat menee kiinni jo 2. Se on ainaki 2 tuntia liian aikasin kun on tottunu tahan Suomen tapaan hoitaa nama hommat. Mut kivaa kuitenki oli vaikka vasy vaha hidastiki vauhtia. Sit kun perjantaina tosiaan mentiin M:n kans koululle teettaan meijan opiskelijakortit niin saman tien kun astuttiin ovesta sisaan niin seta tiskin takana oli et "Weren't you on Cryan's yesterday?" How weird is that?

Mun piti pyhittaa taa viikonloppu kirjottamiselle, mutta kaikki mita tanaan oon kirjottanu on taa teksti. Huomiselle jaa sit kaikki muut. Jos jaksan. Postia pitas kirjottaa ja lahettaa, mut aina loytyy muka niin paljo parempaa tekemista. Yea right! Kuten tanaan. Pako. <3 En oo pitkaan aikaan kattonu sita ja nyt tanaan kattoin kaks jaksoo ja sit menin koneelle kattoon et mis jaksossa Suomessa mennaan niin totesin et ma olin teita jaljes. Tanaan just kattoin sen jakson mika tuli TV:s tiistaina. Eli nyt ollaan tasois. Kyl ma oon ollu laiska. Mut kun on sellasia kavereita ku mulla taa on niin ei sita oo aikaa istua kotona ja vahdata DVD:ta. Mut alkaa olukkaantuko on mulla ihan yhta hyvia kavereita Suomes, ne ei vaan koskaan asunu niin lahella et olis voinu vaan vartin varotusajalla soittaa ja sopia et nyt kuulkaan nahdaan ja mennaan sinne ja sinne.

Tieda mista tulet

Taa kirjotus ei kyl mitenkaan liity tohon otsikkoon. Mut kuvat tavallaan liittyy. Joten koittakaa kestaa.

Jos ma alottaisin maanantaista vaikka talla kertaa. Mentiin M:n kans MVC:lle etta M sais otettua ajokortin kirjallisen kokeen. Matkaan lahdettiin aamulla aikasin M:n auton ja mun GPS:n mukaan. Pistettiin osote laitteeseen ja menoks. Girls in the car with him. Koska mun GPS on mies. Se on harvinaisuus. Tai en tia ma ainaki oo tavannu enemman nais ku mies GPS:a. Matka suju mukavasti, mut vaha vaan mietitytti, kun tahan asti oon ollu siina uskos, et mun ei tarvi hankkia tota paikallista korttia, vaikka laki niin velvottaaki, niin edellisena iltana kun kerroin K:lle et mihin mennaan jos saan GPS:n lainaan niin han sano et niin sunki pitaa hankkia se kortti. Onneks kerrottiin nain hyvissa ajoin joo. No mut nyt pitaa sit ruveta vaan opiskeleen. Ja opiskeleen. Ja vaha lisaa via opiskeleen.

Mutta siis ajeltiin rauhas ja mietittiin kyl et taa reitti ei oo sama mita kaytettiin viimeks, mut kaikki tiet vievat roomaan ja ehka tanneki on kaks tieta. Puolen tunnin ajon jalkeen GPS sano et Turn right. You have reached your destination. Jaa mita? Ei oo kyl yhtaan tuttu alue. Eli auto lahimmalle parkkipaikalle ja mietintatauko. Etta mita nyt sitte? Koitettiin pistaa osote uusiks GPS:n mut se sano edelleen et meidan maaranpaa on meidan takana. Mutkun ei oo. Ilmeisesti GPS ei erottanu eroo osotteessa US 46 West 481 ja US 46 East jotaki. Onneks sit GPS:aa voi kayttaa vaha niinku karttana jos zoomaa vaan tarpeeks kauas ulos ja loydettiin ees se kaupunki mihin oltiin menos. Ja tiehan oli oikee, niin paatettiin sit ajaa sita itaan kunnes alkaa nayttaa tutulta. Tai ma paatin. M vaan ajo hermona. Osaks koska GPS ei tuonu mieta perille ja osaks vaan sen takia et se oli menos sinne kokeeseen. Hetken aikaa ku ajeltiin niin nahtiin Target. Mika helpotus! Sinne me viimeks pysahdyttiin kysymaan ajo-ohjeita ku oltiin sia L:n kans. Eli nyt osattiin perille. Kun paastiin sinne M tarisi jannityksesta. Ma pistin sen jonottamaan ja menin ite istumaan penkille ja lukemaan sen kirjaa. Jos kerta munki pitaa se testi ottaa. M jonotti ja sit tuli joku ongelma ja se meni jonneki ja sit se jonoti uudestaan. Ja ma vaan luin. Sit yht akkia M oli sia jonos et psttt... Your man is in here. Ma kattoin sinne pain ja saman tien pois. Pliis pliis pliis ala nae mua. Ma vaan yritin keskittya mun kirjaan ja olla mahdollisimman huomaamaton. Onneks lopulta nain sen lahtevan jonku naisen kans. Ehka sen aiti. Tai vaimo. Tai ex-vaimo. Tai ihan kuka vaan I don't care. Ja lopulta M:ki tuli takas ja se lapas kirjallisen testin. Mut koska Bosnia ei oo osa jotaki juttua niin sen taytyy ottaa "inssi":ki. Road test. Se on sit helmikuun alus. Silla on pari viikkoo aikaa harjotella taskuparkkeerausta.

Ku tultiin kotiin ma sain suunnilleen saman tien alottaa tyot. Ja maanantai ei ollu hyva paiva N:lla ei sitte ollenkaa. Sen vanhan puhelimen naytto oli menny rikki niin sille hankittiin uus puhelin. Se uus puhelin oli silloon ekaa kertaa kaytos ja sia ei ollu nimeroita eika mitaa. Ja N oli niin vihanen. Ja K oli sina aamuna lahettany vanhan puhelimen takas tehtaalle. Ei hyva. N oli ihan hyvteerinen. Se otti uuden puhelimensa ja paiskas sen seinaan. Sit se juoksi keittioon ja repi laksynsa. Siina vaihees ma sain sen sit kii ja koitin saada sita vaha rauhottumaan. Autto se ainaki vaha. Sit se juoksi huoneeseensa ja lukittautu kaappiin. Sit tuli ulos taas kaikki koulusta ja luokan vaihdosta ja sit mentiin siihen kuinka han rikkoo uuden puhelimensa ja sit aiti ryostaa postin ja hakee takas hanen vanhan puhelimensa. Ja ikaahan oli kuukautta vaille 12v. (Niin mun pitas vissiin jotaki lahjantapasta ruveta suunnittelemaan.) Lopulta N rauhottu ees jonki verran. Onneks. Ja kun G tuli kotiin olin ilonen et M oli vartti sitte soittanu et jos oot kohta vapaa niin mennaan ulos. Eli tottakai. Z oli taas kuskina. Eli mina, M, Z ja B (Brasiliasta) istuttiin autoon ja oltiin et niin mihin mennaan. Paatettiin kayda syomas ensin kun oltiin menos leffaan mut se alko vasta 10 vaille 9. Syotiin ja sit kohti rte 22:sta. (Jossa muuten tapahtuu eniten liikenneonnettomuuksia koko NJ:n alueella. Mut minkas teet ku meijan uus vakkarileffateatteri on sia.) Paastiin perille ja kello oli 7 vaille 9. Sit tajuttiin et H ei oo tois tanaan. Jaahas. No mut me oltiin sovittu toisen H:n ja CJ:n kans et tullaan tanaan niin me luotettiin siihen et ne on jarkanny homman toimimaan. Kun seisoskeltiin vaha orvon nakosina leffateatterin aulas niin yks tyontekija kysy et "Are you looking for Harley?" Me oltiin vaan et joo. "He is coming. He is late. Harley is alvays late." Okei hyva tietaa. Ja kohtahan se H tuli paikalle. Eika se ollu ees leffan kannalta liian myohas. Ihan hyvissa ajoin niin ei jouduttu kaikkia mainoksia kattomaan. Ja siis tama H nro 2 on myos tan leffateatterin ex tyontekija niin sen takia kaikki tunsi sen sia.

Meidan leffana oli 3 tunnin Avatar in 3D. Oli se ihan jees mut ma en koskaan ollu hirveen innossani menos kattoon sita toisin ku kaikki muut niin ne ehka tykkas siita via enemman ku ma. Kun leffa loppu oltiin et niin, koska seuraava leffa? Ja paatettiin et keskiviikkona. Sen jalkeen vietettiin melkeen tunti leffateatterin aulas hopottaen kaikkee mahdollista.

Aika myohaan tultiin kotiin ja sit tana aamuna herasin siihen kun K koputti oveen et N jaa tanaan kotiin. Aijaa! No ei siina sitte muuta ku ylos ja pitaan herralle seuraa. Ja siina se paiva sitte meniki. Nyt K sano et N saattaa olla huomennaki kotona, ku talla kertaa se on oikeesti kipee. (Tanaan se oli kotona vaan koska silla oli "mental day".) Mulla oli kyl vaha toisenlaisia suunnitelmia huomiselle. Mut oli mulla muita suunnitelmia talleki paivalle, mut toisin vaan kavi. Et saas ny naha.

Nii ja sit ne kuvet mista aluks puhuin. Niin sunnuntaina kaytiin Ukraina M:n kans Nykis ja ku kulejttiin rockefeller centerin ohi niin kattoin et ompas sia paljo lippuja. Onkohan sia mun lippua? Menin kattelemaan ja nain et sia on ruotsin lippu niin paati et kotiin en lahde ennenku oon loytany oman lippuni. Ja kyllahan se sielta lopulta loyty kaikkien muitten lippujen joukosta. Ja sen lisaks via ku sain tanaan valmiiks Bosnia M:n innoittaman kaulahuivin niin totesin etta nyt on kyl pakko pistaa kuvia blogiin taman otsikon alle.

PS. On pakko via mainita, et ku sunnuntaina oltiin Nykis niin meijan ohi ajo paalle 20 poliisiautoo vilkut paalla. Mut mulla ei oo mitaan hajua minne ne meni. Enka yhtaa tia mita oli tapahtunu mut varmasti jotaki tollasella maaralla poliisiautoja.

Going out?

"Joululoman" ja uudenvuoden jalkeen ma oon ollu aika lailla koko ajan menos. Lahinna M:n ja Z:n kans ollaan menty koska minneki ja G on liittyny meijan seuraan aina silloon talloon. Eika me ees teha mitaan erityista. Ollaan vaan jossain. Ja aina on hauskaa. Kaks kertaa kun ollaan menty M:n kans yrittaan tuhlaamaan sen joululahjalahjakorttia ma oon paatyny ostaan kengat ja M ei oo loytany mitaan. Eli nyt ma en voi enaa menna sen kans ostoksille hetkeen, koska mun kaapis ei oo tilaa enaa yksillekaa kengille. Eika niille oo mitaan kayttookaan. Taa on kumma, koska ma en yleensa oo ollu mikaan kenkashoppailija.

Kun mulla on tyopaiva kayn yleensa M:n kans "kahvilla" aamupaivasta kun lapset on koulus ja hyvalla tuurilla nahdaan uudestaan illalla ja mennaan leffaan tai ulos tai jotaki. Tipattoman tammikuun paatin pitaa minka pitas olla itsestaanselvyys taa, mut nyt on vasta tammikuun 9. ja oon ollu jo kaks kertaa "irish pub":ssa juomas limuu kun muut juo. Mut kyl se mulle sopii. Ei ongelmaa. Ainakaa via. Tosin sit voi tulla pulmia kun K kerto et he on lahos hiihtoviikonloppureissulle sina viikonloppuna kun on 23. Ja se kysy et haluunko tulla mukaan vai jaada yksin kotiin pitamaan bileet tyhjas talos. Ja mulla ei ollu ees aikaa paattaa mita haluisin teha kun se jo paatti et ma paatin et haluun jaada kotiin. Mika ei toisaalta oo yhtaan huono idea. Et saa pitaa vaha omaa lomaa. Toilaalta olis kyl ollu kiva menna hiihtaanki, mut enkohan ma selvia. Ei se oo niin kiva olla hiihtaas "yksin perheen kans". Mut en sit tia tuleeko mitaan bileita vai vaan yksin kotona lepaamista. Tai hyvalla tuurilla uusvuosiporukka (naa kaikki ihmiset sielta bileista jotka viettaa meijan kans niin paljo aikaa ku mahdollista, ja joitten kaikkien nimia ma en viakaa muista. Ainaki on kaks H:ta, CJ tottakai ja sit on joku O jotaki ja sen tyttoystava S. Mut paasen paljo helpommalla jos sanon vaan uusvuosi people.) keksii jotaki mukavaa tekemista sille viikonlopulle ja talo jaa tyhjaks. Saas ny naha.

Tanaan on luvas leffa M:n TAAS tyhjas talos. Ihan vaan tyttojen kesken. Ja huomenna to NYC and spending some money. En ma vaan kotona tehny nain paljoo kaikkee. Se saattaa toki johtua siita, etta siela mista ma tuun ei oo mitaan tekemista eika mun kaverit asu kavelymatkan paas. Mut silti. Ehka mun pitas ottaa vaha mallia tasta sit ku tuun kotiin niin et kuinka vapaa-aikaa kuuluu viettaa. Niinku torstaina tyoskentelin 8am-9.15pm ku L vietti koulupaivan kotona ku se oli niin vasyny. Kun tulin L:n kans kotiin illalla 9.15 sen laulutunnilta, sanoin K:lle hei ja nakemiin, G ja Z ajo pihaan 30 sekkaa mun jalkeen ja taas oltiin menos. Suuntana Cryan's. Sia oli hauskaa, mut ens kerralla mun pitaa palkata joku parempi vartia ku M. Z oli parempi, mut ei sekaa taydellinen. Ei sia kotona olis vapaaehtosia? Ma maksaisin hyvin. Tyotehtavat: pitaa 40v looklike herra erossa musta.

No mut nyt mulla ei oo enaa mitaan hajua mita ma olin muuta kirjottamas ja musta tuntuu et mun lauseet on epataydellisia ja katkonaisia ja mun ajatus vaan hyppii paikasta toiseen eika tas tekstis oo mitaan jarkee mut koittakaa kestaa. Ehka tama oli tassa talla kertaa.

Tai no jos ma ny via mainittisin et tas parin viikon aikana ma oon vakavasti herkinny et ma voisin hyvin olla taa toisenki vuoden, mutta mulla on kotona niin paljo asioita mitka pitas hoitaa et en usko et voin jaada. Mut tata mielta oon talla hetkella. Se voi olla et mun mieli muuttuu via monta kertaa ja voihan naaki muuttaa mielensa ja paattaa ettei ne enaa tarvikaa au pairia mun jalkeen. Me ollaan M:n kans vitsailtu, et ma en ees oo mikaan au pair ma oon muistuttaja. Mun tehtavat on lahinna muistuttaa niita et leipa on loppu ja et koiralle pitaa ostaa lisaa ruokaa. Naa on siis ne helpot paivat. On mulla vaikeempiaki paivia ja Helmikuus on kuulemma tulos tosi raskaita viikoja kun K lahtee pitkille tyomatkoille. Nahaan sit mita mielta oon sen jalkeen. Jos vaikka paattaisin et yks vuosi on sitteki tarpeeks.

Uuden vuoden alkumetrit

Naihin pariin tan vuoden ekoihin paiviin on mahtunu niin paljo kaikkee. Hyvia JA huonoja juttuja. Ehka ma alotan niista huonoista, niin sitte ehka jaa hyva miele lopulta paallimmaiseks ku saa tan postauksen loppuun.
ELi HUONOT ASiAT
1) N:lla ei menny koulu hyvin viime vuoden puolella ei sitte ollenkaan. Silla oli jarjestelmallisyysongelmia ja laksyt tekematta ja hukas ja se sai opettajat vastaansa. No, asioita yritettiin korjata ja N ja L vaihto luokkika kun palattiin kouluun joululaman jalkeen (siis vaha niinku 6a ja 6b) ja N ei tykanny siita sitte ollenkaan. Nyt on menty 2 paivaa nain ja molempina paivina kun se on paassy kotiin asti se on ollu yhta kiukkua ja itkua koko ilta. Ei kiva. Ja ma oletan et sama homma jatkuu koko loppu viikon. Ja ehka seuraavanki, jos opettajat/vanhemmat ei tee mitaan. Ei se mulle oo vihanen, mut mun pitaa saada se tekeen laksynsa ja jos mainitsen sanan homework tai school niin se alottaa joko itkemisen tai mykkakoulun. Eilen se lukitti ittensa huoneeseensa ja mun piti kommunikoida sen kans tekstareilla oven toiselta puolelta.
Eli nyt mun pitaa vaan kattoo kuinka taa tilanne tasta etenee.

2) L on enemman tai vahemman poissa kuvioista. Sen ja Bosnia M:n valit on ollu kireet Halloweenista lahtien ja uus vuosi oli M:lle viimenen pisara. Nayttaa silta et 5 vuotta vanhat tapahtumat haluis tulla takas mun elamaan. Ei kiitos. Mun 8 luokka oli mita oli ja ma en todellakaan tullu tanne asti kokeen sita uudestaan. Mut nain se viimekski alko. Mun pitaa vaan kattoo mita tasta nyt tulee. Ma oon tana iltana menos kattoon L:aa. Jos saisin ees jotaki jarkee tahan touhuun.

JA SiTTE NE HYVAT ASiAT
1) Mamma, Pappa, Keela ja Elsa tulee kattoon mua! Kun luin mamman sahkopostin olin niin ilonen. En oikeen muista mitaan muuta siita illasta sen jalkeen. Olin vaan niin ilonen. Ja oon edelleen.

2) We now have friends with connections. Naa tyypit keiden kans vietettiin uutta vuotta on tosi mukavaa seuraa ja kaiken lisaks niilla on yhteyksia. Tai tarkemmin sanottuna yks niista ON se yhteys. Se nimittain tyoskentelee yhes leffateatteris mika on noin vartin paase meilta ja meijat (mina, Z ja Bosnia M) pyydettiin sit eilen niitten kans leffaan. Ilmaseks. Eli sen taytyy olla aika korkeella tyontekijalistalla. Koska en usko et kaikki tyontekijat saa jarkattya 7 kaveriaan ilmaseks leffaan vaikka joka ilta. Eilen kaytiin kattoos It's Complicated. Ja kun leffa loppu niin meille tarjottiin esittelykierros "up stears" missa on kaikki laitteet et oltas nahty kuinka se homma toimii. Mut kello oli 12.30am ja kaikilla oli toita seuraavana aamuna niin paatettiin jattaa talla kertaa valiin mut tulla sit seuraavalla kerralla. Eli taa on nyt virallisesti meidan uus lemppariteatteri. Tana iltana taa heppu (H:lla sen nimi alkaa mut naitten kaikkien nimet on niin vaikeita et ma en millaan voi niita kaikkia muistaa) nayttaa kavereilleen (12.30am) leffan, joka "tulee teattereihin" tana perjantaina. Meijatki kutsuttiin, mut meista kellaan ei oo autoo tohon aikaan yosta. Eli everything is fine when you have connections. Well, now we do!

Huomenna koitetaan menna islooa porukalla Cryan's:n. Saas naha kuinka mun kay. Toivottavasti hyvin. Toi on niin ihana porukka et sen kans menee minne vaan mielellaan.

(meksikolainen) uusi vuosi.

Jaa etta nyt olis niinku sitte 20010? Vai oliko se 2010. No kuitenki vuosi vaihtu ja onko silla ny niin valia mika vuosi on? Taala ma ainaki koitan ajatella mahdollisimman vaha lukuja. Ja ihan hyvin elama silti kulkee eteenpain.

Kun mua pari viikkoo sitte pyydettiin ylimaarasiin toihin lapsenvahdiks uuden vuoden aatoks ma sanoin etta kiitos mutta ei kiitos. Ma haluun viettaa mun uuden vuoden kavereitten kans. Eli sen pohjalta lahettiin sit tekeen suunnitelmia. L ei viettany uutta vuotta meijan kans, silla tuli kaveri Tanskasta ja se ja kaikki muut Tanskalaiset aupparit vietti omaa uutta vuottansa Nykis L:n host perheen kampas. Meita ei kutsuttu. Mun juhlaseurana oli siis Bosnia M, Ukraina M, Puola G ja uus tuttavuus, Turkki Z. Ekaks me meinattiin, et lahettas aamulla aikasin junalla nykiin ja mentas Times Squarille kattoon minkalainen meininki sia on kun vuosi vaihtuu. Mutta jos me oltas haluttu naha jotaki meijan olis pitany lahtee aamulla varmaan 9 mais junalla ja seisoo paikallamme yoi 12 tuntia ennen keskiyota. Ja sit todennakosesti ei oltas ehitty vikaan junaan kotiin, niin oltas jouduttu oottaan aamun ekaa junaa 7. Joten pari paivaa ennen uuden vuoden aattoo paatettiin etta ei kiitos.

CJ jarkkas bileet kavereittensa kans jossain hotellihuoneessa. Ja meidat oli kutsuttu. Eli me sanottiin et joo otetaan kaverit mukaan ja me tullaan. Ja sehan sopi. Eli nyt meilla oli suunnitelma. Hienoa.

Uuden vuoden aattona oli myos K:n synttarit joten sita juhlittiin ensin kotona. G jarkkas sille yllatysjuhlat mut vieraat ei tullu ajois joten se meni vaha niinku pilalle mut sit ku kaikki lopulta saapu niin kaikki oli hyvin. Se yllatys siita puuttu mut muuten kaikki oli hyvin. Ma sain selvilel 2 paivaa aikasemmin et K:lla on synttarit joten en keriinny ostaan sille mitaan, mut paatin sit leipoo kentakilaisen juhlia varte. Ja se oli hyva koska kaikki naytti tykkaavan siita ja K sano, et se ei halunnukaa mitaan lahjaa taa kakku oli taydellinen lahja. :) Ja vieraat kaikki kehu mun kakkua. Paran kommentti tuli yhelta naapurilta, joka sano, et han ei edes tykkaak kauista mutta han rakastaa tata kakkua. Eli taito nakyy olevan via tallella. Ainaki kentakilaisen teos. Sit samalla huomasin et vuosi vaihtuu Suomes niin piti toki kaikkia ihmisia kotipuolessa muistaa viestilla.

Kun oli kippistetty ja kakku syoty (kello 7 illalla) ma hipsin ylakertaan laittautumaan valmiiks ja sit toivotin perheelle ja vieraille hyvat uudet vuodet ja lahdin Bosnia M:n luo. Z oli sia jo. Me tehtiin ruokaa ja alotettiin... JUHLIMINEN. Paitsi M, koska sen piti ajaa. Harmi sille. G tuli 8 mais mukanaan GPS, jotta me loydettais perille, silla kellaan ei ollu mitaan hajua missa ne bileet on. Meilla oli vaan osote ja GPS. 9 mais lahettiin ajamaan. G:n GPS on vaha hitaan puoleinen ja silla kesti yli 10 minuuttia loytaa meidan reitti, mut lopulta se loyty ja paastiin matkaan. Kaytiin hakees Ukraina M kyytiin ja sit kohti Parsippanya. Me loydettiin perille yllattavan hyvin. Ja oltiin ekat ihmiset paikalla. Tai siis ekat vieraat.

Taa "hotelli" oli nimeltaan jotaki suits eli se oli iso rakennus taynna sviitteja. En ny sit tia miksi sita pitas kutsua. Mut huone oli iso ja mukava. Ja paljo parempi paikka pitaa bileet ku oma koti, koska sia voi jattaa siivoomisen muille. Naa on fiksuja naa jenkit. Eli siis me paastiin perille, maksettiin 10$ hengelta etta ne saa katettua sen huonekustannuksen ja sit oli aika juhlia. Pojat oli tuonu pitsaa ja kaljaa ja jotaki ja kaikkee sai syoda ja juoda niin paljo ku tykkas. Aluks oli kyl aika hiljasta kun niitten musiikkilaitteet ei ollu via saapunu eika porukkaa ollu paljoo mut kun ihmisia alko pikku hiljaa saapua paikalle lisaa niin meno alko parantua.

Bileet oli parhaimmillaan 11 mais, mut 11.30 ihmiset yht akkia hiljeni ja kaikki siirrettiin pois keittio/olkkarista kahteen makuuhuoneeseen, ovet kiinni ja hiljaa. Respan nainen tuli sisaan ja oli vihanen. Olkkaris oli vaan 2 ihmista joten se naytti TODELLA epailyttavalta. Se kavi laskees molemmat makuuhuoneet, totes et paikalla oli liikaa ihmisia (vain 10 henkee saa olla tan kokoses 2 makkaris sviitissa) ja sit se oli via vihasempi koska "me pidettiin sita tyhmana". Varmaan 2 henkee joo pitaa metelia tas huonees ja ihan sattumalta kaikki ovet oli kiinni ku se tuli. Se siis sano et 5 ihmisen on haivyttava (mika todistaa et se oli tyhma, koska meita oli kyl paljo enemman ku 15) tai se soittaa poliist. Siina oli sit pojilla miettimista, et kenet heittaa pihalle. Yks Brasilialainen sai sit idean et mennaan autoihin odottaan et mita paatetaan silta varalta et sa naine paattas tulla takas tarkastamaan.

20min vaille keskiyon vieraat siirty autoihin (ja tas valis sellanen huomio, et bileitten kaikki likat oli auppareita. Pojat sai kyl tosi kansainvaliset bileet.) odottamaan et mita tehtas. Ja keskiyo lahesty kavaa vauhtia. Lopulta pojat paatti, et ei me taa haluta olla, mennaan toiseen hotelliin. Eli pitsat ja juomat kannettiin autoihin ja sit jarjestaydyttiin jonoksi etta kaikki loytais perille. Onneks kaikki oli tullu autolla ja kaikilla oli kuski, niin paastiin hyvin jatkaan matkaa. Kun oltiin parkkipaikalla valmistautumas lahtoon radio rupes laskeen 10 viimesta sekuntia vuodesta 2009. Eli me otimme uuden vuoden vastaan M:n autossa istuen. Ei ehka ihan meidan suunnitelmien mukaan menny taa, mut ma sanoin silloon 2 viikkoo sitte, et ei mitaan valia mita teen kunhan saan olla kavereitteni kans. Ja niin olin. Ja tan varmasti muistan via monen vuoden paasta. Jos joku kysyy mita tein uutena vuonna 2010 ma voin sanoo et istuin autos.

Paikan vaihto suju hyvin, ajettiin pitkana letkana muuten melkeen pitkalla high waylla ja ehka vartin paasta oltiin perilla seuraavassa sviittihotellissa. Me muut jaatiin takaparkkipaikalle odottamaan kun paajehu lahti sisalle hommaamaan meille huonetta. Taa sviitti nro 2 oli paljo hienompi ku se eka. Eli kohta ketaan ei enaa haitannu et oltiin vaihdettu paikkaa. Kun saatiin kaikki kamat bileet paasi jatkumaan. Kaikilel jaettiis kuoharilasit ja sit alettiin oottaan, et vuosi vaihtuu meksikossa. Koska taytyhan meijanki paasta koko porukalla kippistamaan hyvaa uutta vuotta. Ja koska omamme missattiin, niin meksikon uus vuosi kelpas meille ihan yhta hyvin. TV vaan auki ja seuraamaan 2009 count down. 10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1, Happy new year! Ja Kippis!

Ja sitte tanssitaan. Ja juodaan. Ja juhlitaan. Pari kertaa joku kavi ovella sanomas et jos vaha hiljempaa pistaistte sita musiikkia mut samalla toivottivat meille hyvaa uutta vuotta, eli ei niita oikeesti paljoo haitannu. Ja jos kulki kaytavalla niin melkeen joka toisen oven takaa kuulu musiikkia niin ei todellakaan oltu ainoot jotka piti bileet sia. Meksikolaisen ksekiyon jalkeen pikku hiljaa porukka alko kaikkoontumaan, mut me viihdyttiin niin hyvin, et oltiin viimeset likat paikalla. Nainhan se kuuluu menna. Ekana paikalla ja vikana pois. Thanks CJ! Kello 5 me lopulta paatettiin et kyl nyt vois lahtee kotiin. Etta M ei ihan taysin rattiin nukahtais. G:n GPS oli vaha outo takastulomatkalla, koska se pisti meijat ajaan 9 mailia yhta tieta lanteen ja sit kaantymaan ympari ja ajamaan melkeen saman verran samaa tieta itaan. Mut lopulta (tunnin ja vartin jalkeen) oltiin kotona. Ja se on paaasia.

6 maissa nukkumaan ja paivalla 3 ylos. Aivan mahtava uus vuosi takana! Kiitos vuodesta 2009 ja tervetuola kaikki mita 2010 tul tullessaan! Tuskin maltan odottaa.
Ja PS. Mulla ei oo yhtaan julkaisukelposta kuvaa niista juhlista. Jos naamakirjaan joku eksyy niin voitte sielta kayda kattomas mut ehka olis parempi mulle jos ne pysyis poissa sielta.