Kesa

Taala on kesa, siis lampotilan puolesta, ja mun mielessa on kesa. Talla viikolla varailtiin K:n kans mun kesalomareissut. Nyt ma vaan odotan, etta naa pari viikkoo menee ohi, etta lapsilla alkaa loma, etta ne menee leirille, etta ma paasen mun reissuille.

Lasten koulu loppuu joskus 17 tai 18 tai joskus siina. 19 K ja G lahtee ajaan niitten kans, etta ne voi sit 20pv jattaa ne leirille. Ma en oikeen tia missa se leiri on, mutta ilmeisesti aika kaukana. Ja L ja N on sia sit niinku sellaset 4 viikkoo, mika tietaa mulle todella paljo vapaa-aikaa. 20pv mulla on au pair tapaaminen, joten silloon via pitaa olla taa, ja maanantain ma varasin pakkaamiseen, muttan tiistaina 22.6. ma lahen Floridaan. Tarkemmin sanottuna Miamiin. Ja viivyn sia sit niinku sellaset 10 paivaa ja tuun kotiin 1.7. Tahan reissuun ma sain lentoliput joululahjaksi perheeltani. :D Vahanko mahtavaa. Nyt mun vaan pitaa suunnitella, etta mita sia sit teen. Varmaan ainaki otan paivareissun Key West:lle. Tai ehka mun ei kannattais pahemmin suunnitella. Taytyy jattaa ittelleni aikaa vaan kattella ymparilleni ja tutustua kaupunkiin. Ja rantoihin.

Sitte siis tuun kotiin ja vietan Amerikkalaisten itsenaisyyspaivan talon- ja koiranvahtina, kun K ja G menee jonneki. Taman jalkeen 5.7. ma lennan Terhin lempi kaupunkiin, LA:n. Sia oon pari paivaa, sit mun pitaa paattaa ja varata milla siirratan itteni LA:sta San Fransiscoon. Sia oleilen kans paripaivaa ja sen jalkeen ma puukkasin itteni tallaselle bussireissulle, joka ajelee 6 paivaa ja kiertaa joitaki ihmepaikkoja, joista en oo koskaan ennen kuullukaa, mutta K sano et ne on kaikki tosi hienoja ja nain. Sen bussireissun aikana nukutaan joko bussissa, tahtien alla tai omas teltas. Kuulostaa kivalta. Toivottavasti ne paikatki on. Ku taa kierros on ohi tuun takas San Fransiscoon ja vietan sia via pari paivaa ja sit palaan Itarannikolle sunnuntaina 18.7. Ite en olis ihan tolla lailla jakanu ajankulutustani LA:n ja San Fransiscon valilla, mutta taas vaihteesta K:lla oli vahva mielipide siita kumpi on parempi. Toivottavasti kiitan sita jalkikateen.

Sitte kun lapset ja mina palataan reissuiltamme, mulla on toita jokunen hassu viikko, ja sen verran ollaan K:n ja G:n kans sovittu, etta en ihan loppuun asti vuottani vie, etta ehdin Suomes muuttaa ennen koulun alkua. Onneks EurAuPairilla on sellanen saanto, et jos 10kk:n jalkeen perhe ja au pair yhdes paattaa, etta homma loppuu ja perhe lahettaa toimistoon suosittelukirjeen, ma saan aikaistetun lahdon, en joudu ite maksaan lippujani ja saan takuurahani takas. Hyva nain. :)

Mutta ku ma tata asiaa tas vaha tarkemmin ajattelin, niin ma totesin, etta mulla loppuu aika kesken. Ma en oo via kayny kaikkialla mis halusin, enka tia riittaako aika. Ja raha. Mut joko ens tai seuraavana viikonloppuna mun hostit on vissiin lahos Teksasiin, niin aattelin, et voisin silloon menna kaymaan Bostonis. Sit jaljelle jaa oikeestaan vaan Niagaran putoukset. Sille olis kyl periaattees aikaa joku viikonloppu sen jalkeen ku oon kesalomani viettany, mut melkeen kaikki mun kaverit on ollu sia jo ja sit en tia milla sinne menisin. Sinne olis ollu kiva ajella, mutta a) yksin ei oo kiva ajella ja b) nain nuorille ei vuokrata autoo. Etta tata asiaa mun nyt sit pitaa selvitella seuraavaks. Mutta eikohan taa tasta.

Ja niinku ma en muka olis tan kesan aikana reissannu tarpeeks, niin mua EDELLEEN huvittais lahtee laivalle sitte ku tuun Suomeen. Etta vink vink vaan!