Family day sieben

Nyt pitaa vaha ahkeroitua, kun nyt on jo yli kuukausi siita kun mamma ja pappa ja K ja E lahti kotiin, ja ma en oo viakaan saanu kerrottua mita silloon tapahtu, ja sen jalkeen mulla on sitte kuukauden asiat kirjottamatta. Eli siis tiistai.

Aamulla herattiin liian aikasin. Tai siis se tuntu liian aikaselta. Sitte vaha vaan oltiin ja koitettiin paasta ylos ja tulla valmiiks. Ihan hyvin me siina kai loppujen lopuks onnistuttiin, koska mamma ja pappa oli myohas joten me oltiin valmiita ennen niita. Hyva me.

Kun lopulta paastiin ulos hotellista, piti loytaa aamupalapaikka. Paadyttiin sit tammoseen kivaan kulmakuppilaan. Ma soin bagelin, pappa soi pahaa omenapiirakkaa, E otti hedelmasalaattiia ja K otti leivan, jota se tas ny koittaa pahkailla oliko se kinkkua vai kanaa. Mamma otti pitza aamupalan. Terveellista. Saatiin istuskella pihalla lamposessa aamussa ja kattella, kun rakennusmiehet seisoskeli likasilla kengilla toisilla poydilla mittailemassa ikkunoita.

Kun oltiin syoty, lahettiin metrolle. Matkalla tosin tormattiin poliisisetiin, jotka oli sulkenu teita ja liikenneympyran sairaalal lahelta ja meille heras kysymys, etta mita taala oikeen tapahtuu, mutta eipa sit kuitenkaan jaksettu jaada selvittamaan, kun kello kavi. Tama paiva oli naas varattu nahtavyyksille.

Luettiin hienosti karttaa, paatettiin etta mennaan valkoselle talolle, mina ulkomuistista sanoin ilmailumuseon pysakin, ja sinne sit mentiin. Kun paastiin ulos metrosta katteltiin vaha ymparillemme, etta ei ihan tainnu menna niin ku piti. Naytettiin sitte vaha eksyneelta, niin joku nainen tuli kysymaan, etta minne ootte menos. Sanottiin sitte etta sinne ilmailumuseolle, kun N ja L moelmmat suositteli sita paikkaa ennenku lahettiin. Siispa tama nainen meita sitte kiltisti neovo, etta tasta meette ulos ja kaannytte ja ette paase ohi. Sitte mentiin ulos ja kaannyttiin ja kaveltiin, kunnes tultiin umpikujaan jonku hienon hotellin pihaan. Ei todellakaan paasty ohi.

Sitte piti vaha kattella karttaa, etta missa meni vaarin ja ulkona oli niin kuuma etta ma olin tukahtua siihen kuumuuteen. Sitte todettiin, etta ei oltukaan kavelty ohi, vaan ihan alunperinki vaaraan suuntaan. Eli eiku takasi.





Kun lopulta paastiin oikeille jaljille, nahtiinki sitte yhteen putkeen kaikki Washingtion Mall:n tarkeet ja vaha vahemman tarkeet nahtavyydet. Matkalla pysahdyttiin vain ostamaan K:lle sponksponks spänkspänks jätski ja tuliaisia katukaupasta. JA hoitamaan K:n ja E:n yhteenkolahtaneita päitä.







Mutta siis niin... Se Washington Mall...

Kartta

Washington Monument

Joku tallanen linnarakennus

Avoauto ja sen tyypillinen kuski. Vanha kalju mies!

Linnarakennuksen puutarha.

Air and Space museo

Capitol Building vaha kauempaa

Ette muuten tiakaan kuinka vaikeeta on saada hyva kuva ittesta ja Capitol Buildingista...

Tallanen ihana suihkulahdeaukio

Puutarha

Kaikkine kukkineen

Ja pienimpine yksityiskohtineen

Hieno patsas Capitol Buildingin katolla

Ja heppapatsas sen edessa

Washington Monument ihan toisesta paasta mall:a

Kaunis puu

Pankki

Joku taidemuseo kai

General Hancock

US Navy Memorial

US FBI Building

FBI

Federal Bureau of Investigation

Juuri se!

Yksinainen eksynyt tutti

Ronald Regan Building

Fredom Plaza, jonka skeittipojat saikytti meijat puolikuoliaaks.

Nokia, connecting people

Sitte ku oltiin sia toises paas eli capitol buildingilla, niin alko tuleen vasy. Ja nalka. Mutta tarkein, eli se, mika piti menna ihan ekana kattoon eli se valkonen talo oli via nakematta. Eli ei mihinkaan kotia. Paadyttiin sit varmaan koko reissun aikana papan korkeimmalle rankattuun ruokapaikkaan. Se oli sellanen urheilubaari missa sai syoes kattella 3 eri telkkarista urheilua, ihmises istu pihalla ja joi olutta, eika se ruokakaan ollu pahaa. Eli kaikki oli tyytyvaisia. Talla ruokailulla ei ees kellekaan tainnu tulla mustaa lammasta, toisin ku yleensa.





Tasta voimme siis paatella, etta oli oikea onnen paiva. Jota todistaa myos talla hetkella mun tietokoneen ylapuolella ilmotustaululla kontaktimuovilla paallystetty lappu "6.4.2010 Washnigton DC"





Vatsat taynna jatkettiin meidan kavelymatkaa via vahasen, etta paastiin sinne Obaman talolle. Ja sen lahjatavarakauppaan. Itse valkonen talo oli oikeesti kyl aika pettymys. Tai siis se oli niin paljo pienempi ku mita ma olin kuvitellu. Tosi pieni oikeesti. Ja siita piti olla kaukana aidan takana. Ja muutenki me paastiin ihailemaan sita jonku ison Middle School koululaisryhman kans. Mutta onneks aidan vierella oli tilaa. Ja sen talon ymparisto oli sit taas mielenkiintonen. Valkosen talon katolla oli mies kaukoputken kans vahtimas kaikkia turisteja aidan takana ja vahan matkan paassa aidasta oli mies pitamas pystys 24h leiria, joka vastustaa ydinsotia ja joka on pidetty kahden hengen voimin ymparivuorokautisessa toiminnassa jo niin kauan, etta ma en enaa ees muista kuinka kauan se oli. Since 1981. Eli se olis sit niinku melkeen 30 vuotta. I'm impressed.

Kun oltiin kaikki nahtavyydet lopulta ihmetelty otettiin alle taas tama meidan rakas ystavamme metro ja palattiin hotellille. Ja taa loppuilta oli sit vaha tallanen. Ensin me rampattiin ees ja takas meidan ja mamman ja papan huoneen valilla. Sitte me leikittiin jaakoneella. Sitte mina ja E ja K mentiin leikkimaan hotellin kuntosalille. Piti testata melkeen kaikki laitteet ja toki paasta ekaa kertaa elamassaan juoksemaan juoksumatolla. Siis ekaa kertaa mulle. Sitte kun kaikki laitteet oli testattu ja kuntosalin muut yokayttajat joko peloteltu pois tai muuten vaan saatu tuntemaan ittensa oudoiksi (siis me ei oltu ne oudot sia kuntosalilla vaan ne muut ihmiset jotka sia satunnaisesti oleskeli, kulki lapi tai kuntoili) niin mentiin meidan huoneeseen. Ihme kylla tamankin jalkeen tama oli eka yo koko visiitin aikana, kun kaikki ei ollu ihan uupuneita ja valmiita painumaan suoraan nukkumaan kun paastiin huoneeseen...