Pii paa pii paa

Mulla oli kuulkaas teille paljo kerrottavaa, mut se saa ny jaada toiseen kertaan, koska taa todellain menee kaiken muun edelle. Nyt on siis keskiviikko, mun kolmas tyopaiva ja mun kuudes paiva tas talos. Aika hyvin siis.

Tyot meni hyvin, hain lapset (Lilly ja Noel) koulusta, syotin niille valipalan ja sit ne teki laksyt. Sit aiti (Katharine) piti hakee juna-asemalta, ku se tuli kotiin aikasemmin toista, et se ehtis hoitaa asioita taa. Sit tultiin kotiin, ja mun tyopaiva loppu yllattavan aikasin. No, sitte aiti pisti illallisen uuniin, ja lahti kaymaan kaupas. Se kysy, ketka haluu mukaan, mut kukaan ei luvannu lahtee. Lahtiessaan se via sano mulle, et mun tyot on sit tosiaan loppunu jo, et kyl lapset parjaa silla aikaa ku se on kaupas jos haluun teha jotaki.

Ma sit tulin vaan koneelle, ku en viittiny ulos yksin lahtee, ku en via oikeen tunne taalta porukoita. Sen verran olin kuitenki hereilla, et kuulin, et L ja N oli ylakerras tietokoneella. Kaikki siis hyvin. Sit yht akkii alko kuulua kauhee meteli alakerrasta, eika mulla ollu mitaa hajuu, mika se oli. (Aattelin et silla saattas olla jotaki tekemista epakunnos olevan varashalyttimen kans, koska se pitaa suunnilleen samanlaista aanta.) Puolivalis portaita tajusin sit, et se on palohalytin. Great! Heti ku paasin keittioon niin nain, ettei sen suurempaa hataa ollu, liha vaan savus uunis. Otin sen siis pois uunista ja sain samalla huoneeseen aina vaan lisaa savua. Tas vahees lapsetki oli ehtiny alas asti, N ensimmaisena kadessaan vahtosammutin, jonka sokkaa se oli jo melken poistamas. Onneks se sit luopu siita, ku naki mita tapahtu. Ma sammutin uunin, ja siina vaihees soi puhelin. N oli lahinna ja se vastas siihen. Se oli joku ADC tai joku mika lyhenne lieneekaa, ja ne kysy et mita tapahtuu. N sano, et ruoka oli uunis, eika missaan pala, ja se siita sitte. Mina ja L availtiin ikkunoita ja ovia, kun N kavi sammuttaas halyttimen. Se oli vissiin ainut joka tiesi sen koodin. (Mulle sita ei tietenkaa oltu kerrottu.)

Lapse lahti takasi ylospain, ja ma jain via tuuletteleen huoneita, ku sit kuulin kaukaa sireenin aanen. Tietty ma arvasin, et se on tulos tanne, vaikka N oli jo puhelimes sanonu, et mitaa paloo ei oo. Ma kavin hakees lapset takasi alas, koska aattelin, et ne varmaan osais selittaa paremmin niille, mita taphtu. Ma en meinaan luottanu siihen, et olisin itte selvinny siita nain lyhyen oleskelun jalkeen. Eka tuli johtoauto, ja pian peras kaks paloautoo.

Se oli vissiin paallikko, joka eka tuli ovelle, jossa me sit oltiin sita vastas. Se kysy mita tapahtu, ja L selitti suurin piirtein sen, mita me tehiin. "Se oli liha, missaan ei pala ja me sammutettiin halytin." Se halus kuitenki tulla via varmistamaan, ja me vietiin se keittioon ja naytettiin. Sit peras tuli kaks (komeeta) palomiesta, ja kun ne paasi keittioon asti, niin niitten ensimmaiset sanat oli: "So, who burned the dinner?" Kun ne naki lopputuloksen, ne sit tarjoutu jaamaan illalliselle, mut naa lapset ei oikeen innostunu asiasta. (Ma en kyl olis pannu pahakseni.) Niilla oli ainaki huumori mukana talla keikalla. Ne lahti aika pian, ja soitti ovikelloo mennessaan. Tas vaihees pihalle oli kertyny aika lailla uteliaita/huolestuneita naapureita. Paallikko jai via hetkeks aikaa kyselemaan, otti nimet ylos, ja sit seki lahti. Ku ma kavin sulkees ovia ja ikkunoita, niin nain, et paallikko oli via jaany vissiin selittaan tilannetta naapureille.

Tas vaihees me koitettiin sit soittaa aitille, ettei sille olis kauhee jarytys, ku se tulee kotiin ja nakee, et naapurit on pihas tollaas. Sen puhelin oli kuitenki varattu, ja vaikka koitettiin pariki kertaa, ei saatu siihen yhteytta. Sit soi kotipuhelin. Se ADC vai mika olikaa oli soittanu sille, ja se kyseli et mika on, kun kukaan ei ollu vastannu puheliminkaa. Ma annoin taas puhelimen suosiolla L:lle, ku se 0li sopivasti siina vieres, ja se kerto taas, mika oli.

Sitte aiti tuli kotiin, ja otti syyn kokonaan niskoilleen. Kaupas oli menny liian kauna. (Mut paistoaikaa oli joka tapaukses vartti jaljella siina vaihees ku palohalyttimet alko soimaan. Tosin kyl se ehti loppuun ennenku aiti tuli kotii.) Sit kaytiin via kerran lapi mita kavi, ja se ihmetteli, miks ne oli lahettany palomiehet, vaikka N sano puhelimeen, et ei oo tulipaloo. Sit seuraavaks se kysy, oliko palomiehet sopoja, ja tottakai ma rehellisesti vastasin, et oli ne joo aika. Sit siina vaihees ku isi (Gordon) tuli kotiin, niin se versio tarinasta, mika kerrtaan, menee nain: "Isabellalla oli vaha tylsaa, ja se halus flirttailla palomiesten kans, joten se poltti lihan uuniin ja jarjesti kauheen haloon, et se sais ne tanne." Nain just. Ainahan ma.

Et hyvin tasta loppujen lopuks selvittiin, vaikka isi kyl totes, et ne palomiehet on kaikki paloasemalla, et toiste saan sit vaan menna sinne. Nyt tas odotetaan, etta illallinen olis valmis, koska se liha ei ihan ollu ees kypsaa via, mut en ma siita silloon valittany, ma vaan halusin sen pois uunista ja uunin kii. Kohta paasee sit syomaan. :)